Hyvinkään maistraatti

Kun muutto on otettu vastaan muuttoilmoituspuhelimessa tai lomake on tallennettu, lähtee tieto siitä henkilön oman paikkakunnan maistraatille, jossa muutto hyväksytään. Hyväksymisen jälkeen tiedot tallentuvat valtakunnalliseen väestötietojärjestelmään. Osoitetiedot päivitetään väestötietojärjestelmästä viranomaisille mm. seurakuntiin, ajoneuvohallintoon, Kelaan ja verohallintoon. Päivityksen jälkeen tiedot näkyvät vastaanottajalla.

3. Asunnossa on kirjoilla henkilöitä, jotka eivät siellä enää asu, mitä asialle voi tehdä?

Henkilöt jotka ovat ennen asuneet huoneistossa ovat jättäneet muuttoilmoituksen tekemättä. Huoneistossa asuva henkilö tai isännöitsijä voi ilmoittaa maistraatille keitä huoneistossa asuu joko vapaamuotoisella ilmoituksella tai lomakkeella. Maistraatti poistaa ylimääräiset henkilöt rekisteristä.

4. Mistä saa taloyhtiöstä pois muuttaneen henkilön uuden osoitteen?

Henkilöiden osoitteita voi tiedustella Osoitepalvelusta puh. 06000 1000
(1,67 e / min + pvm). Palvelu on auki 24 h.

Lisäksi taloyhtiöitä varten maistraatilla on asukastietopalvelu. Asukastietopalvelu pitää sisällään asukasluettelot ja jatkuvan muutostietojen toimituksen sovituin aikavälein. Jatkuvasta muutostietojen toimituksesta tehdään aina kirjallinen sopimus. Väestötietojärjestelmän osoitetiedot perustuvat henkilöiden maistraatille tekemiin muuttoilmoituksiin (kotikuntalaki 201/94).

5. Saako maistraatista "kadonneen" ystävän osoitteen?

Osoitepalvelun puh. 06000 1000 (1,67 e / min + pvm).

Mikäli asiakas haluaa osoitteet kirjallisena voi hän toimittaa maistraattiin luettelon haluamistaan henkilöistä (nimi ja kotikunta tai syntymäaika tiedettävä). Maistraatti laskuttaa 1,30 e + alv / osoite.

Mikäli henkilö on tehnyt osoitteenluovutuskiellon maistraattiin, ei hänen osoitettaan anneta.

6. Miten uskontokunnasta eroaminen tapahtuu?

Henkilön on toimitettava kirjallinen eroilmoitus kotikuntansa maistraatille tai omalle uskontokunnalleen. Ilmoitus tehdään valmiilla lomakkeella tai vapaamuotoisella ilmoituksella, josta on käytävä ilmi henkilön täydellinen nimi, henkilötunnus tai syntymäaika sekä eroamispäivä. Ero uskontokunnasta astuu voimaan siitä päivästä, kun maistraatti tai yhdyskunta on saanut eroilmoituksen.

7. Haluaisin vaihtaa takaisin tyttönimeni, joka minulla oli ennen vihkimistä, miten se onnistuu?

Mikäli hakija on aviossa, saa nk. tyttönimen takaisin hakemuksella, maksu 91 e on maksettava etukäteen. Mikäli hakija on vihitty ennen sukunimilain 1.1.1986 voimaantuloa, saa tyttönimen takaisin maksutta täyttämällä maistraatista saatavan nimenmuutosilmoituksen.

Avioeron jälkeen voi hakija saada nimenmuutosilmoituksella maksutta käyttöönsä sukunimen, joka hänellä oli naimattomana ollessaan.

8. Haluaisin ottaa käyttöön äitini tyttönimen, onko se mahdollista?

Nimenmuutosta varten täytetään maistraatista saatava nimenmuutoshakemus. Liitteeksi hakemukseen on laitettava virkatodistukset, joista käy ilmi äidin tyttönimi sekä sukulaisuussuhde hakijan kanssa. Maksu 91 e on maksettava etukäteen. Päätös sukunimen muutoksesta tulee n. 1 kk kuluessa.

Sama koskee myös hakijaa, joka haluaa ottaa käyttöön isoäitinsä tyttönimen. Muissa nimiasioissa käänny maistraatin puoleen.

9. Miten toimitaan, kun halutaan naimisiin ja missä voidaan vihkiä?

Ennen vihkimistä on toimitettava avioliiton esteiden tutkinta joko maistraatissa tai seurakunnassa. Mikä tahansa maistraatti voi suorittaa esteiden tutkinnan riippumatta henkilöiden kotikunnasta tai uskontokunnasta. Tutkinta voidaan suorittaa myös evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon seurakunnissa, mikäli ainakin toinen henkilöistä on kyseisen seurakunnan jäsen.

Avioliiton esteiden tutkinta saadaan vireille täyttämällä esteidentutkintapyyntölomake ja toimittamalla täytetty lomake maistraattiin. Tutkinta vie lain mukaan viikon. Esteiden tutkinnasta annetaan todistus, joka on voimassa neljä kuukautta.

Kun esteet on tutkittu, voivat henkilöt varata vihkiajan maistraatista. Vihkijänä toimii maistraatin päällikkö, henkikirjoittaja tai julkinen notaari.

Virkamiehillä ei ole velvollisuutta vihkiä virkapaikan ja -ajan ulkopuolella, mutta sopimuksesta vihkiminen voidaan suorittaa muuallakin, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Virkapaikan ja - ajan ulkopuolella suoritettavista vihkimisistä on aina sovittava erikseen vihkijän kanssa. Virkapaikan ja -ajan ulkopuolella toimitettavista vihkimisistä peritään 200 euroa. Lisäksi peritään aiheutuvat matkakulut.

Virka-aikana muualla kuin maistraatin tiloissa suoritettavista vihkimisistä peritään 120 euroa ja matkakulut.

10. Olemme suunnittelemassa avioliittoa ja tuleva puolisoni on ulkomaalainen. Haluaisimme siviilivihkimisen kesämökillämme. Miten meidän tulisi toimia?

Avioliiton esteiden tutkinta saadaan vireille täyttämällä esteidentutkintapyyntölomake ja toimittamalla täytetty lomake maistraattiin viimeistään viikkoa ennen aiottua vihkipäivää. Esteiden tutkinnasta annetaan todistus, joka on voimassa neljä kuukautta.

Ulkomaalaisen kihlakumppanin on esitettävä esteiden tutkintaa varten viranomaisen antama asiakirja, josta hänen henkilöllisyytensä selviää. Jos ulkomaalainen kihlakumppani on merkitty väestötietojärjestelmään ja sieltä käy ilmi hänen siviilisäätynsä, ei muuta selvitystä tarvita. Jos ulkomaalaista kihlakumppania ei ole merkitty väestötietojärjestelmään tai hänen siviilisäädystään ei ole siellä tietoa, on hänen esitettävä kotimaansa viranomaisen antama todistus siviilisäädystään.

Jos todistusta ei ole antanut Suomessa toimiva kyseisen maan viranomainen, on todistus lisäksi laillistettava asianmukaisesti. Tällöin on asiakirjaan liitettävä henkilön kotimaassa ns. apostille-todistus, mikäli ko. maa on osapuolena kansainvälisessä Haagin yleissopimuksessa. Mikäli ko. maa ei ole liittynyt Haagin sopimukseen, on esteettömyystodistus toimitettava ko. maan ulkoministeriöön laillistettavaksi. Tämän jälkeen todistus on toimitettava ko. maassa toimivaan Suomen lähetystöön tai konsulaattiin, jossa suomalainen virkamies laillistaa ulkoministeriön virkamiehen allekirjoituksen.

Kun avioliiton esteet on tutkittu, voivat henkilöt varata vihkiajan maistraatista.

Virkamiehillä ei ole velvollisuutta vihkiä virkapaikan ja -ajan ulkopuolella. Hyvinkään maistraatin päällikkö, henkikirjoittajat ja julkiset notaarit vihkivät sopimuksesta toimialueen ulkopuolella (akselilla Helsinki-Hämeenlinna-Porvoo-Kirkkonummi) myös iltaisin ja viikonloppuisin. Virkapaikan ja -ajan ulkopuolella suoritettavista vihkimisistä on aina sovittava erikseen vihkijän kanssa. Jos vihkiminen on tarkoitus toimittaa kesälauantaina, on vihkijä syytä varata hyvissä ajoin.

Virkapaikan ja -ajan ulkopuolella toimitettavista vihkimisistä peritään 200 euroa. Lisäksi peritään aiheutuvat matkakulut.

Virka-aikana muualla kuin maistraatin tiloissa suoritettavista vihkimisistä peritään 120 euroa ja matkakulut.

11. Puolisoni kuuluu kirkkoon ja minä väestörekisteriin, voiko vihkimisen suorittaa kirkossa?

Jos toinen henkilöistä kuuluu kirkkoon ja toinen väestörekisteriin, on valittava siviilivihkiminen. Avioliiton siunaaminen on mahdollista siviilivihkimisen jälkeen. Siunaamisesta sovitaan seurakunnan papin kanssa.

12. Tarvitseeko nimenmuutos ilmoittaa avioliittoon solmimisen jälkeen?

Avioliiton solmimisen jälkeen uusi sukunimi rekisteröidään väestötietojärjestelmään. Siitä ei tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta. Valtion ja kuntien viranomaiset saavat automaattisesti muuttuneet tiedot omiin järjestelmiinsä muutaman päivän tai viikon sisällä. Eri viranomaiset päivittävät tietojaan eri tahtiin. KELA saa myös muuttuneen tiedon ja lähettää automaattisesti uuden nimen haltijalle uuden KELA-kortin muutaman viikon kuluessa. Useimmat pankit, vakuutuslaitokset ja kauppaketjut päivittävät asiakastietonsa väestötietojärjestelmästä. Aikaviive vaihtelee viikosta useaan viikkoon. Uuden nimen haltijan tulee kolmen kuukauden kuluessa vaihtaa passinsa ja ajokorttinsa. Vaihtaminen maksaa normaalin passin tai ajokortin hinnan. Jos nimi ei automaattisesti vaihdu johonkin rekisteriin, on uuden nimen haltijan tilattava ote väestötietojärjestelmästä (entinen virkatodistus), josta nimenmuutos selviää.

13. Koska lapsi saa henkilötunnuksen?

Kun syntymätiedot on tallennettu, näkyy lapsen henkilötunnus välittömästi väestötietojärjestelmässä. Hyvinkään sairaala ja monet muut sairaalat tallentavat itse syntymätiedot järjestelmään. Toimialueen maistraatti tallentaa tiedot sairaalan lähettämistä syntymätodistuksista, jos sairaalalla ei vielä ole konekielistä siirtoa käytössään.

14. Mitä tietoja väestörekisterissä on henkilöstä?

Rekisteristä löytyvät henkilö- ja perhesuhdetiedot (mm. henkilötunnus, puolison ja lasten tiedot, siviilisääty ja entiset nimet), asumistiedot (mm. osoite ja kotikunta) sekä henkilön omistamien kiinteistöjen ja rakennusten tiedot (mm. kiinteistötunnus ja sijainti).

Henkilö voi pyytää maistraatilta maksutta rekisteriotteen väestötietojärjestelmästä omien tietojensa tarkistusta varten.

15. Mitä liitteitä tarvitaan hallituksen, isännöitsijän ja tilintarkastajien muutoksiin?

Hallituksen ja tilintarkastajien muutoksien liitteeksi tarvitaan yhtiökokouspöytäkirja, josta näkyy hallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valinnat. Hallituksen muutokseen sekä isännöitsijän valintaan/muutokseen tarvitaan lisäksi hallituksen kokouksen pöytäkirja, josta näkyy hallituksen puheenjohtajan valinta tai isännöitsijän valinta.

16. Mitä liitteitä tarvitaan yhtiöjärjestyksen muutokseen?

Yhtiöjärjestyksen muutokseen tarvitaan yhtiökokouksen pöytäkirja, josta näkyy päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta sekä muutettu yhtiöjärjestys yhtenä kappaleena.

17. Kaupparekisterin lomakkeissa pyydetään täyttämään vain muuttuneet kohdat. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Tällöin täydennetään vain tiedot, joissa on tapahtunut muutoksia. Esim. mikäli hallituksen kokoonpano muuttuu, niin lomakkeelle täydennetään hallituksen kokoonpano muutoksen jälkeen.

18. Kuka tarvitsee edunvalvojaa?

Edunvalvoja voidaan nimetä henkilölle, joka ei pysty itse hoitamaan omia taloudellisia asioitaan. Kyvyttömyys omien asioiden hoitamiseen voi johtua alaikäisyydestä, sairaudesta, pitkäaikaisesta poissaolosta tai jostain muusta vastaavasta syystä. Maistraatti selvittää hakemuksen tai ilmoituksen perusteella, tarvitseeko henkilö edunvalvontaa.

19. Miten edunvalvojan voi saada?

Hakemus tai ilmoitus edunvalvojan määräämiseksi jätetään edunvalvontaan ehdotettavan henkilön kotikunnan maistraattiin. Maistraatti selvittää onko hakemuksen tai ilmoituksen kohteena oleva henkilö edunvalvonnan tarpeessa. Selvityksen perustana on lääkärintodistus sekä keskustelut sosiaaliviranomaisten ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön kanssa. Maistraatti kuulee myös hakemuksen tai ilmoituksen kohteena olevaa henkilöä, jos häntä voidaan kuulla. Lisäksi maistraatti voi kuulla sellaisia sukulaisia tai ystäviä, joilla on tietoa henkilön tilasta ja olosuhteista, mikäli nämä tiedot ovat tarpeellisia.

20. Kuka voi hakea edunvalvojan määräämistä?

Edunvalvojan määräämistä voi hakea maistraatti, edunvalvontaan määrättävän vanhempi, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen henkilö. Ilmoituksen edinvalvonnan tarpeesta olevasta henkilöstä voi tehdä maistraattiin kuka tahansa, esimerkiksi sosiaalityöntekijä tai lääkäri.

21. Kuka voi olla edunvalvoja?

Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa. Edunvalvoja voi olla sairaan tai vanhuksen lähiomainen tai muu läheinen. Edunvalvontamääräys voidaan myös antaa kunnan yleiselle edunvalvojalle.

22. Mitkä ovat edunvalvojan tehtävät?

Useimmiten edunvalvoja määrätään huolehtimaan päämiehensä omaisuudesta ja taloudellisista asioista. Edunvalvoja voidaan määrätä huolehtimaan myös yksittäisestä asiasta, esimerkiksi kiinteistön myymisestä päämiehensä puolesta. Edunvalvojan on myös huolehdittava siitä, että päämies saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. Edunvalvojan on tarvittaessa oltava yhteistyössä esimerkiksi kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa.

23. Missä ja miten veneet rekisteröidään?

Maistraatti ylläpitää vesikulkuneuvorekisteriä. Vesikulkuneuvo on rekisteröitävä, jos sen moottorin teho on vähintään 15 kW (yli 20 hv). Myös muut koneelliset vesikulkuneuvot kuten vesijetit- ja skootterit on rekisteröitävä, jos mainittu teho ylittyy. Lisäksi kaikki vähintään 5,5 m pitkät purje- ja moottoriveneet on rekisteröitävä.

Rekisteröinnin yhteydessä on esitettävä alkuperäinen rekisteritodistus, kauppakirja tai luovutustodistus sekä täytetty rekisteri-ilmoitus.

24. Miten saan avattua lomakkeen omalla koneellani?

Sivuilla olevat lomakkeet on tehty käytössämme olevilla ohjelmilla. Mikäli käyttäjällä ei ole samoja ohjelmia käytössään voi hän ladata ohjelmien viewer -versiot etusivulta kohdasta Ohjeita sivujen käytöstä. Näpäyttämällä linkkiä Lataa ohjelma, kone lataa tarvittavan ohjelman käyttäjälle.

Hyvinkään maistraatti | fax 071 87 31028 | PL 73
05801 Hyvinkää | Urakankatu 1 | info.hyvinkaa@maistraatti.fi